Rakentaja­tarinoita – Suomen kauneimpia koteja

Pilvi ja Jarkko Vuorelan rakennusprojekti sai alkunsa perhepiirissä tapahtuneesta tragediasta. Vihdoin rohkeus riitti toteuttaa yhteinen pitkäaikainen unelma. Nyt metsän keskellä Sipoon Pigbyssä asuu onnellinen perhe.

Aiemman vapaa-ajan kotinsa itse rakennuttaneet Viktoria ja Timo Herskoi eivät voineet uskoa, kuinka vaivattomasti Kannustalon Muuttovalmis-talo valmistui. Nyt he viettävät paljon aikaa Auma-talossaan Nordcenterin golfresortissa.

Loviisan ulkosaaristoon merenrantatontille rakentanut perhe kertoo Kannustalon perinnetalon rakentamisesta vanhaan kalastajakylään.

Anu ja Jari Tuomikoski olivat päättäneet rakentaa mustan Kannustalon Ladon jo kauan ennen kuin löysivät tontin Espoon Tillinmäestä.

Lamun perhe rakennutti itselleen ajattoman kodin, jonka valmistuttua sisustuslehdet voi vaikka polttaa – jos malttaa. Mitään ei nimittäin uudisteta vähään aikaan.

Samaan aikaan kun Vähäjylkät rakensivat, Elinan lapsena käymää Siivikkalan koulua alettiin saneerata. Perhe asui 90 neliön vuokra-asunnossa, josta yksi huone oli täynnä Elinan remonttityömaalta pelastamaa rompetta. Rakennusmiehetkin ihmettelivät, mitä Elina kaikelle tavaralle oikein tekee.

Yrittäjäpariskunta Suvi ja Juha-Pekka Viitanen haluaa asua maalla, metsän reunassa ja järven rannalla. Matka kaupunkiin ja sen tarjoamiin palveluihin täytyy olla kuitenkin lyhyt. Tampereen Teiskossa kaikki nämä toiveet toteutuvat.

Vuosien jahkailun jälkeen Jenna ja Jukka Oksaharju rakennuttivat täysin räätälöidyn Kannustalon Helsingin Paloheinään. Kuinka eteni nelilapsisen perheen rakennusprojekti?

Kannustalon muuttovalmiskonseptilla ensirakentajakin onnistuu. Hanna ja Henri Heikkinen rakensivat unelmiensa Harmajan Espooseen lähelle luontoa ja kaupungin kehittyviä palveluita. Rakentaminen eteni niin mallikkaasti, että pari päätti järjestää myös häät samaan aikaan.

Kun pohjalainen yrittäjänainen jotain päättää, niin sen hän myös tekee. Marjo Ahola-Arvo haaveili Kannustalon Ladosta. Lopulta ajatus sai tuulta alleen. Nyt viisihenkinen perhe asuu Marjon rakennuttamassa talossa Kokkolan Vikåssa.

Karoliina ja Severi Läspä ovat rakennus- ja sisustusalan ammattilaisia. Vapaa-ajan kodin pohjakuvia pyöriteltiin niin kauan, että kaikki tarvittava saatiin mahtumaan 80 neliöön. Kannustalon Harmaja on rakennettu millipelillä.

Hanna ja Eero Jokirinne ovat rakentaneet Kannustalon Suomen Lohjan Asuntomessualueelle. He kertovat, kuinka on mahdollista pysyä tiukassakin budjetissa.

Kolmannen polven rallikuski Niclas Grönholm on rakentanut Kannustalon mustan Ladon kotitilansa maille Inkooseen. Kisamatkoilta on kiva palata kotiin, jossa odottavat avovaimo Anna ja 4-vuotias Eelis.

Riittävä ennakointi ja hyvä suunnittelu takaavat unelmien kodin toteutumisen. Marin ja Timon kodin keskeisin tila eli keittiö suunniteltiin viimeistä piirtoa myöten jo ennen kuin lopulliset talokaupat tehtiin.

Johanna Högväg ja Nisse Nybäck muuttivat keväällä 2017 lastensa kanssa perheelle räätälöityyn Kannustalon Latoon. Reilun kolmen vuoden aikana ajatukset tilan käytöstä ovat muuttuneet. Nyt huonejärjestys ja piha suunniteltaisiin uudella tavalla.

Remonttihaaveista kasvoi oma Harmaja-koti.

Tässä kodissa asuu Heidi, Toni ja kolme lasta. Perhe asui pitkään pääkaupunkiseudulla ja heillä oli jo tontti Espoosta ja kivitalon piirustukset valmiina, kun he päättivätkin muuttaa takaisin synnyinseudulle Keski-Pohjanmaalle, lähemmäksi sukulaisia.

Tämän vuoden joulutalomme on tunnelmallinen Villa Kuura Lohjalta. Perhe ihastui 1-kerroksiseen Aurora-talomalliin, jota muokattiin heidän toiveitaan vastaavaksi.

Linn ja Robert suunnittelivat muutaman vuoden perheelleen sopivaa taloa. Nyt räätälöidyssä Lato-malliston talossa asuvan perheen haave on toteutunut. Talo on suunniteltu sitä ajatellen, että arki sujuu lasten kanssa mahdollisimman helposti.

Suunnittelun lähtökohtana oli valmis talomalli, joka muokattiin persoonalliseksi ja haastavalle kalliotontille sopivaksi yhdessä arkkitehti Tiina Pyykön kanssa.

Reetta Tokola haaveili oman talon rakentamisesta ainakin kymmenen vuotta. Katseli taloja, selaili esitteitä, etsi valmista mummonmökkiä. Lopulta tuli aika toteuttaa unelmia. Syntyi Reetan oma Lato – Ko-To-La. Nimessä yhdistyvät koto, lato ja Tokola.

Kolmas kerta toden sanoo. Kun Sassa ja Joni Suna rakensivat kolmannen yhteisen talonsa, he valitsivat Kannustalon Rauhalan. – Tässä kodissa emme muuttaisi mitään, he sanovat tyytyväisinä valmistellessaan kotiaan jouluun.

Perheellä oli haaveissa beach house -tyyppinen koti, jossa olisi monta kattolyhtyä, erkkereitä ja lasiterassi. Onnistuisiko kaiken toteuttaminen talotehtaassa?

”Kannustalon kanssa homma lähti heti käyntiin. Rakentaminen oli helppoa, sillä saimme koko ajan asiantuntija-apua”. Heidi ja Juha Rouhiainen halusivat rakentaa U:n muotoisen, modernin talon. Koti toteutettiin perheen ideoiden pohjalta Harmajan hengessä.

Kun elämä haastaa uskaltamaan, ei aina ole helppoa olla rohkea. Katrin vakava sairastuminen antoi Katrin ja Juhan unelmille siivet: he päättivät rohkeasti rakentaa talon itse ja toteuttivat haaveilemansa omakotitalon rakentamisurakan.

Haaveilimme monen muun nuoren parin tavoin omasta talosta. Saimme tontin, joka sijaitsee kauniisti virtaavan Seinäjoen rannalla. Totesimme vanhan talon korjauksen mahdottomaksi ja päätimme purkaa vanhan ja aloittaa uuden rakentamisen.

Laura Valo ja Kimmo Heinonen olivat rakentamassa Rauhala-taloonsa isoa terassia, kun he päättivät muuttaa suunnitelmaa ja tehdä terassista lasitetun kuistin.

Kuopiolainen Sopasen perhe rakensi itselleen jo toisen Kannustalon. Juuri kun uuteen kotiin oltiin muuttamassa, tapahtui jotakin, joka tuntui pysäyttävän koko perheen elämän. Onneksi ystävät tulivat apuun.

Talon asiakas oli ihastunut messuvoittaja Auroran tyyliin. Hän tilasi ensimmäiset taloesitteet jo vuonna 2005. Haaveissa oli rakennuttaa jonain päivänä muuttovalmis, räätälöity Aurora-tyylinen koti pääkaupunkiseudulle.

Kotimme suunniteltiin aktiiviseen arkikäyttöön. Talossamme on tunnelmaltaan ja toiminnoiltaan erilaisia tiloja lasten ja aikuisten tarpeisiin. yksi suosituimpia paikkoja erityisesti perheen nuorten kesken on piharakennus, joka tarvittaessa muuttuu vaikka nuorisotilaksi.

Tämän kirjoituksen taustalla on kahden ikivihreän ensikertalaisen kodin suunnittelu- ja rakennustyö kaikkine kompurointeineen.

Urbaani ja luonto ovat yhdistyneet elämässäni läpi opiskelu- ja työelämän. Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän kaipaan kotiseudulleni, omille juurilleni. Ykköskoti vaihtui vuosi sitten muutaman sadan metrin päästä isosta maalaistalosta pienen kosken rannalla seisovaan Harmajaan.

Elämämme aikana olemme opetelleet unelmoimaan. Unelmia on tarvittu erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat olleet meitä vastaan. Vastoinkäymisiä on riittänyt ja kaikki unelmamme eivät ole toteutuneet – ainakaan vielä. Mutta moni toteutunut unelma on jo nyt ylittänyt villeimmätkin toiveemme.

Ensimmäinen talomme oli malliltaan perinnetalo. Halusimme seuraavasta kodistamme modernin, sillä emme halunneet koti-ikävän iskevän. Harmaja on täyttänyt toiveemme toimivasta kodista.

Asuimme jonkin aikaa Helsingin keskustassa, mutta pian harrastimme sunnuntaisin asunto- ja tontti-ilmoitusten lukemista. Autoomme kertyi tuhansia kilometrejä etsiessämme unelmakotia. Tavoittamattomana haaveena oli kivinavetta järvenrannalla, se ei ehkä toteutunut, mutta saimme tilalle jotain yhtä hyvää.

Koti on elämän tärkeimpiä asioita. Koti kuvastaa asukkaidensa unelmia elämästä, kodin pitää tuntua kodilta. Siellä pitää voida olla ja elää.

Koti räätälöitiin Rauhala 153 mallin pohjalta. Perhe valitsi toimitustavaksi räätälöidyn talopakettitoimituksen, josta yhteistyökumppanit jatkoivat rakentamista.

Hyvin suunniteltu piha vastaa koko perheen toiveita: pojille oma leikkipaikka, isälle kasvihuone ja äidille upea terassi, jolta voi ihailla pihaa ja seurata lasten leikkejä.

Sisustussuunnittelija Helena Karihtala oli mukana ideoimassa Harmaja-mallistoa. Suunnittelun lähtökohtana oli tehdä toimiva koti kiireistä arkea elävälle ja yhteistä aikaa arvostavalle perheelle. Aluksi oli puhe vain yhdestä talomallista, mutta työn edetessä mallisto kasvoi – ja myös Helenasta itsestään tuli Harmaja-rakentaja. Helena rakennutti Harmaja-mallista itselleen kakkoskodin Savon sydämeen.

Asiakkaan toiveiden mukaan suunniteltu tunnelmallinen omakotitalo. Kokkolalainen viisihenkinen yrittäjäperhe ihastui Hämeenlinnan asuntomessujen messuvoittaja Vihervaaraan. Sen pohjalta alettiin räätälöidä perheen toiveiden mukaan tontille sopivaa kokonaisuutta.

Joskus vuosia sitten kauhajokinen Kirsi jutteli ystäviensä kanssa maailmasta ja sen kiinnostavista kolkista. Kumpi kiinnostaa enemmän: Amerikka vai Afrikka? Kirsi tokaisi eteläpohojalaisen pontevasti: ”En voisi kuvitellakaan työntäväni lastenvaunuja jossain Niagaralla!”. Kuinkas sitten kävikään?

Asiakasperhe ihastui messuvoittaja Vihervaaran toimivaan pohjaratkaisuun. Samanaikaisesti heitä miellytti Harmaja-malliston julkisivujen moderni arkkitehtuuri. Suunnittelijamme toteuttivat perheen toiveet tontin vaatimukset huomioon ottaen. Tässä lopputulos.

Mari ja Anssi Tullilan perheen herttainen koti, blogistakin tuttu Villa Vaahtokarkki, lähti liikkeelle hetken oikusta.

Keski-Suomessa asuva lapsiperhe rakensi kakkoskodin järven rannalle Sotkamoon, Kainuuseen. Kodin suunnittelu lähti liikkeelle Kannustalon Harmaja-mallistosta ja se toteutettiin Kannustalon räätälitoimituksena.

Ajattelimme rakentaa talon, mutta huomasimme pian, että talon ohessa rakensimme elämäämme – pienistä palasista. Lopputulos on kaunis. Tämä on perheemme suuri kertomus.

Harmaja meren rannalla. Koti ja kesämökki löysivät rannalla yhteisen sävelen.

Eija ja Tapio Niemi suunnittelivat muuttoa Mäntsälän keskustaan pitkään ja hartaasti. Muutaman vuoden Harmajassa asuttuaan pariskunta ihmettelee, mikseivät he muuttanee ihmisten ilmoille jo ajat sitten.

Perhe rakensi unelmiensa Kodin perintömaille, jossa suku on asunut jo viiden sukupolven ajan. Perhe sanoo, että muutto pienestä kerrostaloasunnosta isoon taloon oli huima hyppäys, mutta tärkeintä on ollut se, että lapset saavat asua nyt luonnon keskellä lähisuvun ympäröimänä.

Tervetuloa tutustumaan Oravaisten tehtaallamme rakennettuun kaksikerroksiseen muuttovalmiiseen Auroraan. Talo on tehty moduulitekniikalla: Kaikki pinnat – parketit, tapetit ja laatat – sekä keittiö, pesuhuoneet ja sauna tehtiin valmiiksi tehtaalla. Rakennusaika tontilla oli vain muutama viikko. Tämän nopeammaksi rakentaminen ei voi tulla!

Kun teimme päätöksen tontin hankkimisesta, oli talomallikin jo valmiiksi mietitty: siihen sopii vain yksi talo, Heinolassa 2004 esitelty ”valon talo”, Aurora.Meillä oli vahva visio Aurorastamme jo suunnittelupöydällä ja sisustus syntyi samaan aikaan talon pohjaratkaisuja miettiessä.

Perheen lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Vanhemmat rakensivat vapaa-ajankodikseen Ladon, jossa on taiturimaista tilankäyttöä sekä tilaa myös viikonloppuvieraille.

Kaupunkikodin vastapainoksi saaristoon rakennetusta vapaa-ajantalosta on tullut kaivattu rentoutumispaikka.
Sisustusta lämmittää runsas puunkäyttö, jota on arkkitehdin piirtämissä ja puusepän taidokkaasti toteuttamissa kiintokalusteissa, liukuovissa ja alaslasketuissa katoissa.

Kun näin ensimmäisen kerran Hormajärven upeat maisemat, niin totesin että tämähän on kuin äidin lapsuuden ajan Karjalasta. Olimme nähneet asuntomessuilla Kannustalon Ainolan vuosia aikaisemmin ja siinä oli talo, joka sopisi tontillemme. Villa Vanamoksi ristityn kotimme sisustus on rönsyilevän romanttista ja talon ulkoinen ja sisäinen muotokieli on suunniteltu yhteneväiseksi.

Tottijärven Aurora näkyy jo kaukaa ja sieltä näkee kauas. Komean kartanon valoisa sisäpuoli ja komea ulkopuoli ovat sopusoinnussa keskenään.

Tämä Kannustalon Vihervaara -koti on jo perheen neljäs omin käsin Talopaketista rakentama koti.

Vuosien haaveilu toteutui ja perhe viettää onnellista elämää valkoisessa Harmajassa. Koti on valoisa ja avara ja suunniteltu sillä mielellä, että tilat toimivat lapsiperheen arjessa.

Muotoilija Ulla Koskisen ja Sameli Rantasen perheelleen sunnittelema Koti oli lähtökohtana Kannustalon Lato-mallistolle. Ankaran selkeälinjainen, ikiaikainen muotokieli on saanut innoituksensa perinteisestä suomalaisesta Ladosta. Sen rehellinen tunnelma koskettaa maanosasta ja kulttuurista riippumatta.

Vihervaara-talossamme on paljon avaraa tilaa, mutta silti kokonaisuus tuntuu kodikkaalta. Talon keskellä oleva korkea ja avoin tila luo tunteen, että tilassa on helppo hengittää.

Tämä Vihervaara suunniteltiin Long Island 180 –mallin pohjalta yhteistyössä rakentajaperheen kanssa. Talon julkisivuja leimaavat jyrkästä katosta nousevat tunnelmalliset kattolyhdyt ja ylellisen iso, osittain lasitettu terassi.

Alussa lähdimme liikkeelle perinteisestä Rauhalasta, mutta yksi asia johtaa usein toiseen ja lopulta jossakin vaiheessa ihastuimme Rauhalan modernimpaan ulkoasuun.

Muutama vuosi sitten asuimme vielä viihtyisässä omassa kerrostaloesunnossa Espoossa. Meillä ei ollut tarkoitusta lähteä rakentamaan omaa taloa. Toisin kuitenkin kävi.

Kolmilapsinen perhe rakensi itselleen kodiksi Ladon, joka on täynnä valoa, väriä ja elämäniloa. Valkoiset pinnat ja Kannustalon erikoiskorkea huonekorkeus korostavat tilantuntua. Isot maisemaikkunat yhdistävät sisätilat luontoon.

Kannustalon valmiista malleista voidaan tehdä myös helposti paritaloja. Kaksi siskosta rakensi tämän mansardikattoisen Rauhala-paritalon vanhaan pihapiiriin Vihtiin. Räätälöidyn kodin pohjaratkaisu suunniteltiin Rauhala 153 -mallin pohjalta.

Kun Porvoon kaupunki huutokauppasi kolme tonttia Linnamäen kupeessa syksyllä 2010, Anette ja Bob Sundström ajattelivat: ”Nyt tai ei koskaan!”.

Johanna Kähkönen uskoo vahvasti siihen, että kun on saavuttanut jotain oikein ihanaa itselle, niin sitä ei saa piilottaa muilta. Onnesta ja sen mahdollisuudesta pitää kertoa muillekin!

Koillismaalla asuva perhe ihastui messuvoittaja Rauhalaan. Sen pohjaratkaisua räätälöitiin perheen toiveiden mukaan.Talo sai nimekseen Huvikumpu.