TEKSTI Minna Juti KUVAT Päivi Teerikorpi, Juha Lihr
Juhan ja Päivin beach house on loppuelämän koti
Kun Päivi Teerikorpi esitteli talotoiveensa ensi kerran Kannustalolle, häntä jännitti. Haaveissa oli beach house -tyyppinen koti, jossa olisi monta kattolyhtyä, erkkereitä ja lasiterassi. Onnistuisiko kaiken toteuttaminen talotehtaassa? Totta kai se onnistui. Pyhäselän rannalle Joensuussa nousi Kannustalo, jonka jokaisesta huoneesta näkyy järvelle.
Päivi Teerikorpi, 59, ja Juha Mustonen, 61, asuivat Joensuun keskustassa talossa, jonka Päivi oli rakennuttanut itselleen 2000-luvun alussa. He viihtyivät hyvin. Kun pari kaipasi luonnon rauhaa, he lähtivät mökille.
Siitä huolimatta rantatontit Joensuussa kiinnostivat heitä. Kun sellainen tuli myyntiin, heillä oli tapana mennä katsomaan sitä. Aina kotiin palatessaan he olivat vanhaan tyytyväisiä. Lopulta uuden talon rakentaminen tuntui niin kaukaiselta vaihtoehdolta, että he laajensivat Päivin taloa. Tilaa tarvittiin, sillä kummallakin on kolme lasta ja lapsenlapsia alkoi syntyä.
”Seisoimme saunan terassilla ja tuijotimme Pyhäselälle. Sitten katsoimme toisiimme, että näkeekö kumpikin saman. Maisema oli huikea”, Päivi muistaa.
Eräänä aamuna Karjalainen-lehdessä oli ilmoitus rantatontista Sulkuniemessä, neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Päivi näytti ilmoitusta Juhalle, että kannattaako enää mennäkään.
”Saahan sitä käydä katsomassa”, Juha vastasi.
Kapealla tontilla oli vanha mökki ja rantasauna.
”Seisoimme saunan terassilla ja tuijotimme Pyhäselälle. Sitten katsoimme toisiimme, että näkeekö kumpikin saman. Maisema oli huikea”, Päivi muistaa.
Ja miksei muistaisi, sillä hän katsoo samaa maisemaa nykyisin makuuhuoneestaan, keittiöstään, olohuoneesta ja työhuoneestaan. Yli 230-neliöisessä, kaksikerroksisessa RantaVillassa todellakin vain alakerran kylpyhuoneen ikkunasta järveä ei näy.
RantaVillassa todellakin vain alakerran kylpyhuoneen ikkunasta järveä ei näy.
Päivi on ammatiltaan sisustussuunnittelija. Kun kauppa tontista oli tehty, hän ryhtyi miettimään, millainen talo sille rakennettaisiin. Haasteena oli tontin pitkä ja kapea, rantaan vievä malli. Talosta oli päästävä ihailemaan upeaa maisemaa.
”Mielessämme oli beach house -tyylinen valkoinen talo, jonka terassi aukeaa suoraan rannalle.”
Päivi päätyi luonnostelemaan pohjasuunnitelman, jossa rannan puoleisessa päädyssä, heti lasiverannan jälkeen on rinnan keittiö ja olohuone. Seuraavaksi ovat vierekkäin makuu- ja työhuone. Niissä kummassakin on iso erkkeri, jonka sivuikkunoista näkee järvelle. Taloon käydään sisään toisesta päädystä, jossa ovat eteistilat, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna. Jopa saunan ja eteisen ikkunoista siintää kappale Pyhäselkää. Tämän paremmin näköalaa ei olisi voinut tällä tontilla hyödyntää.
”Talo on malliltaan pitkä, mutta yritin välttää käytävämäisyyttä”, Päivi sanoo.
Kun hahmotelma tulevasta kodista oli syntynyt, piti päättää, miten talo rakennetaan. Edellisen talon Päivi oli rakennuttanut pitkästä tavarasta yksin. Nyt pariskunta päätti katsoa, miten yksilöllisen talon rakentaminen onnistuisi talotehtaan kanssa.
Kannustalon edustaja Tarmo Turtiainen tuli apuun. Päivin suunnitelma esiteltiin kannustalon arkkitehdille Anu Heikkilälle ja käytiin yhdessä läpi. Anu piirsi talon lopullisen mallin.
”Tämä vaihe meni hyvin. Erkkerit, kattolyhdyt ja muut yksityiskohdat eivät tuottaneet Kannustalolle ongelmia”, Päivi sanoo.
Suunnitelmassaan Päivi otti huomioon myös pariskunnan elämänvaiheen. He rakensivat kodin loppuelämäkseen.
”Kaikki keskeiset toiminnot ovat nyt alakerrassa”, Päivi sanoo.
”Yläkerta suunniteltiin lapsia ja heidän perheitään ajatellen. Se on vierastilaa, jonne meidän ei tarvitse mennä, jos joskus myöhemmin emme jaksa kulkea portaissa. Nyt yläkerrassa on makuutilojen lisäksi muun muassa leikkihuone leikkikeittiöineen, askartelupöydät ja harrastustilaa.” Lisäksi siellä on kirjastona palveleva aula ja tilava kylpyhuone.
Valmiista talosta tuli hyvä ja mieleinen ehkä myös siksi, että Päivi ja Juha eivät pitäneet kiirettä sen rakentamisessa. He tutustuivat tonttiin ja muhittivat suunnitelmaa rauhassa.
”Ostimme tontin 2013. Seuraavana kesänä vietimme siellä aikaa ja purimme vanhan mökin. Luonnoksia talosta muokattiin Kannustalon kanssa syksystä 2014. Rakennusluvan saimme aprillipäivänä 2015. Siitä vuoden kuluttua alkoivat pohjatyöt”, Päivi kertoo.
Talo tilattiin Talopaketti-toimituksena. Valmiit seinäelementit tulivat Sulkuniemeen elokuun alussa. Sen jälkeen työ jatkui joensuulaisen kokeneen timpurin kanssa. Sisustustyöt teki työn kautta Päiville tutuksi tullut Hardian porukka.
”Yläkerran sisustustyöt olivat vielä kesken, kun 2016 vietimme ensimmäistä joulua uudessa kodissa”, Päivi kertoo. Sopivasti ennen muuttoa myös vanha talo meni kaupaksi.
Päivi ja Juha ovat viihtyneet uudessa kodissaan mainiosti. Samoin lapset ja lapsenlapset ovat viettäneet paljon aikaa Pyhäselän maisemissa, jotka parhaimmillaan ovat kuin trooppisen meren hiekkarannalta. Talvella järvi on jäätynyt aavaksi, lumipeitteiseksi seläksi, jonne latukone on tehnyt houkuttelevat ladut.
Päivi odottaa kevättä, sillä hän rakastaa kukkia ja nauttii pihan suunnittelusta ja sen hoitamisesta.
”Lumien sulettua kierrän joka aamu tontin ja katson, mitä mistäkin nousee. Sormeni syyhyävät pihatöihin, ja haluan hankkia tontille vielä pienen mustan kasvihuoneen.”
Päivi on tarkka pihan väreistä. Hän valitsee sinne valkoisia, hennon vaaleanpunaisia, liiloja ja sinisiä kukkia. Keltaista saattaa olla pienenä pisteenä jonkin kukan keskellä. Kirkkaan punaisia kukkia pihalla ei ole.
”Teetimme aitojen viereen jo pihan rakennusvaiheessa istutusaltaat, joissa on juurimatot ja tilaa riittävän syvälle mullalle.”
Kivilaatoin päällystetyt polut kulkevat loivasti mutkitellen polveilevien pensas- ja kukkaryhmien lomassa. Pihalla on paljon pioneita, erilaisia liljoja ja valkoisia hortensioita.
”Olen istuttanut ainakin viittä erilaista hortensiaa, sillä ne kukkivat kauniisti keskikesästä syksyyn”, Päivi sanoo.
Sinistä sävyä puutarhaan tuovat skillat ja iirikset, herkkää vaaleanpunaa särkynyt sydän. Syreenit ja marjapensaat kasvavat sulassa sovussa aidan vierellä, ja kärhöt kiipeilevät tukirakenteita vasten.
Rantavillan rakentamisen Päivi tallensi isoon rakennuspäiväkirjaan. Kuvat ja tekstit kertovat tarkasti, miten ja missä järjestyksessä kaikki eteni ja miten säät vaihtelivat rakennuskesänä. Tätäkin haastattelua varten Päivi avaa kirjan ja tarkistaa muistojaan. ”Tästä saattaisi olla hyötyä myös tuleville rakentajille ”, hän sanoo kirjaa selaillessaan.
